Oikea toimintamalli karilleajon tapahduttua vaihtelee tilanteen mukaan. Jos ihmisiä on loukkaantunut, on heidän auttamisensa luonnollisesti ensi sijalla. Toisaalta parasta ensiapua loukkaantuneille voi monissa tapauksissa olla haveriveneen uppoamisen estäminen.
Myös lisävaurioiden estäminen on tärkeää, mikä voi tarkoittaa yhtä hyvin ajelehtivan veneen ankkuroimista tai vaihtoehtoisesti ajokykyisen veneen siirtämistä turvallisemmille vesille.
Jos vene on tiukasti karikossa kiinni ja tilanne on muutoin vakaa, voi parhaaksi toimintamalliksi osoittautua avun odotteleminen rauhassa – muita vaihtoehtoja ei välttämättä ole edes tarjolla. Sitä vastoin kovassa kelissä tapahtunut, vakava ja venettä pahasti vaurioittanut karilleajo saattaa matkustajat lähes aina hengenvaaraan. Asiaa ei lainkaan auta avunsaannin pitkät vasteajat, jotka vesillä lähes aina vallitsevat.
Karilleajo on kuitenkin lähes aina niin vakava tilanne, että avun hälyttäminen merellä meripelastuksen hälytysnumeron 0294 1000 tai sisävesillä yleisen hätänumeron 112 kautta on perusteltua.
Koska vasteajat ovat joka tapauksessa pitkiä, on hälytys yleensä syytä tehdä mahdollisimman pian onnettomuuden tapahduttua. Tilanteen vakavuudesta riippuen voi olla syytä turvautua myös muihin hätämerkinantovälineisiin (kuten VHF, hätäraketit, hätäsoihdut).
Tilanteet vesillä voivat usein eskaloitua esimerkiksi sääolosuhteiden vaikutuksesta. Karilleajon seurauksena syntyneen peräsinvaurion takia vene jää ohjailukyvyttömäksi, minkä seurauksena tuuli painaa sen toiselle karikolle. Veneen hakatessa kiviin se alkaa vuotaa ja lopulta uppoaa. Matkustajat joutuvat veden varaan ja pelastajat lopulta noukkivat kohmeiset uhrit merestä.
Vuotavan veneen tyhjentäminen on aloitettava ensi tilassa. Sähkökäyttöiset pilssipumput on syytä käynnistää heti. Vuotojen tukkimista tai rajoittamista on mahdollista yrittää esimerkiksi vuotomatolla (jos sellainen löytyy veneen varusteista ja sen käyttöä on harjoiteltu etukäteen) tai puukiiloilla.
Vuotoa voi rajoittaa myös painamalla sitä vasten sisäpuolelta esimerkiksi istuintyynyjä tai muita vastaavia veneestä löytyviä tarvikkeita. Pienikin reikä vuotaa varsin rajusti, joten pilssipumppujen teho ei todennäköisesti yksin riitä estämään veden kertymistä veneeseen. Jos veneessä on käsipumppuja, ne on syytä ottaa myös käyttöön. Ämpäri on myös yllättävän tehokas äyskäri edellyttäen, että äyskäröijällä kunto riittää. Mahdollisuuksien mukaan vuoroja kannattaa vaihdella, sillä avun saantiin voi mennä aikaa.
Laivoihin vuotovedet kertyvät yleensä niiden rakenteesta johtuen epätasaisesti, jolloin seurauksena on kallistumia ja mahdollisesti pahimmillaan myös aluksen kaatuminen. Veneet sitä vastoin ovat yleensä yhtä ja samaa osastoa ilman veden kertymistä rajoittavia laipioita, jolloin ne pysyvät upotessaan varsin stabiileina.
Veneen painuminen pinnan alle tapahtuu kuitenkin usein nopeasti. Vettä täynnä olevan veneen voi lopulta upottaa yksittäinen suurempi aalto tai joskus jopa ihmisten siirtyminen veneen puolelta toiselle, jolloin vesi pääsee vyörymään laitojen yli. Pääsääntö kuitenkin on, että uppoavassa veneessä kannattaa pysytellä mahdollisimman pitkään. Se on yleensä turvallisempi paikka kuin veden varassa oleminen.